19.8.2010 klo 21.32
Äitini Via Dolorosa jatkuu keskeytymättä,hänestä uhkaa muodostua heittopussi.
21.05 saan soiton Liedon terveyskeskuksesta.
Äitini on saanut raivokohtauksen, pieni ja syövän murtama ihminen on käynyt kaiken mahdollisen kimppuun, heitellyt huoneen tavarat rikki, lyönyt hoitajia kasvoihin, kynsinyt ja purrut ja sylkenyt.
-
Päivystävä lääkäri määrää hänet siirrettäväksi Halikkoon takaisin.
Halikosta äitini lähti tuskien taipaleelleen kohtuullisessa kunnossa ilman aggressioita muutamia päiviä sitten.
Kierrettyään kaksi hoitopaikkaa, hän palaa repaleina takaisin vanhusten vastaanottoyksikköön.
-
Äitini ei 82 vuoteen ole sanonut kenestäkään mitään pahaa, ei koskaan lyönyt, ei kironnut, ei potkinut, ei mitään väkivaltaa.
Nyt jostain kontrolloimattomasta syvyydestä nousevat demonit murtautuvat läpi.
Olisiko riittävän voimakas tai oikea lääkitys saanut hänet rauhoittumaan Karinakotiin tai Lietoon saattohoitoon?
-
En saa koskaan tietää ja itsesyytösten yhä suurempi vuori kaatuu päälleni.
 |
| Nyt vielä hetken...sitten ei enää koskaan. Luulitko sinä lukijani selviäväsi ilman kärsimystä? |
No comments:
Post a Comment