...ja kuoleman jälkeen!

Wednesday, August 18, 2010

Viides askel ( väliepisodi)

Nyt ajattelet, että miksi en ota äitiäni Keravalle ja hoida häntä loppuun saakka.
Miksi marisen viranomaisten teoista?
Karjalaisissa suvuissa on vanhukset hoidettu kotona. Äitini hoiti ensin isoisäni ja sitten oman äitinsä ja isänsä hautaan saakka. Hän katkeroitui täysin, kunnat ja kaupunki unohtivat hänen panoksensa ja hän uhrasi elämänsä tärkeimmät vuodet kuunnellen patriarkaalisten vanhusten äksyilyä.
-
En pysty, en kertakaikkiaan aio ottaa itselleni tilannetta, jossa oma ---jo kuolemaa kohti menevä elämäni murtuu hoitovastuuseen, jota en kykene suorittamaan.
En kykene vaihtamaan äitini vaippaa ja arvostan suuresti sellaista, joka siihen kykenevät.
-
Luuletko etten ole tästä ahdistunut?
Olen, olen todella ahdistunut. Olen tässä umpikujassa.
Cul de sac!



No comments: