Kuollut äitini saa minulle käännetyssä postissaan Intrum Justitialta kirjeen, jossa hänelle R.I.P. ilmoitetaan:
"Emme halua teidän joutuvan vaikeuksiin mutta jos ette maksa velkaanne meidän on jatkettava perintää ulosottoteitse jne jne.."
Päivää ennen siunaustilaisuutta ao kirje tuntuu kurjalta.
-
Soitan ja kerron, että äitini on kuollut ja koska en saanut edunvalvontasopimusta en ole voinut maksaa hänen laskujaan.
Pyydän saada toimihenkilön esimiehen mailosoiteen: "Ei onnistu".
Toimihenkilö kysyy: "Miksi te haluatte mailosoitteen, meillä asiat hoidetaan puhelimessa."
Henkilö tuntuu siltä, että häntä ei voisi vähempää kiinnostaa, annan olla.
-
Mietin sarkastisesti, että minne ilmoitan äidilleni ulosoton uhasta 46 euron takia.
Elisallehan soitin heti kuoleman jälkeen ja hoidin asian.
Mutta pyörät pyörivät hitaasti.
Intrum Justitia on valtio valtiossa, he kokevat statuksensa-- ihmisten kurjuuden-- kautta nousseensa yläpuolelle kohteliaisuuden, piittaamisen, ymmärtämisen ja oivalluksen.
Kun sanon toimihenkilölle, että perintätoimistot saavat asiattomilla kirjeillään aikaan itsemurhia loppuun palaneissa ihmisissä hän vastaa äärimmäisen kyllästyneesti: "Joo joo."
No comments:
Post a Comment